 Koeputkihedelmöityshoitoihin (IVF-hoidot) liittyy monia eettisiä ongelmia, joista kyseisiä hoitoja harkitsevan olisi hyvä tietää. Yritän tässä artikkelissani tiivistää ongelmia lyhyesti. En halua tällä kirjoituksellani olla tuomitsemassa niitä pareja, jotka ovat päätyneet IVF-hoitoihin. Sen sijaan voimme etsiä yhdessä tietä eteenpäin. Mitä ovat koeputkihedelmöityshoidot? Aloitan kuvitteellisella esimerkillä, joka voisi olla aito. Matti ja Maija olivat halunneet lasta muutaman vuoden ajan, mutta Maija ei ollut kuitenkaan tullut raskaaksi. Lopulta he päättivät hakea apua ongelmaansa ja he hakeutuivat lapsettomuustutkimuksiin. Tutkimusten lopputulemana lääkäri suositteli koeputkihedelmöityshoitoa, jotta Matti ja Maija voisivat saada oman biologisen lapsen. Koeputkihedelmöityshoidot alkoivat Maijan munasarjojen stimuloimisella gonadotropiinin avulla, jotta ne vapauttaisivat mahdollisimman useita munasoluja (ns. superovulaatio). Vapautuneet munasolut kerättiin emättimen kautta punktion avulla. Tässä tapauksessa Maijalta onnistuttiin keräämään 15 munasolua. Seuraavaksi Matilta kerättiin spermaa masturbaation kautta ja tästä spermanäytteestä erotettiin siittiösoluja hedelmöitystä varten. Uuden ihmiselämän syntymisen ihme tapahtui petrimaljalla, kun kerätyt munasolut hedelmöitettiin kerätyillä siittiösoluilla. Matin ja Maijan tapauksessa petrimaljalla syntyi 15 elävää ihmisalkiota. Alkioita ja heidän jakautumistaan seurattiin muutaman päivän ajan laboratoriossa. Tässä tapauksessa 10 alkiota havaittiin viallisiksi ja heillä oli erilaisia vakavia kehityshäiriöitä. Heidän ennusteensa oli heikko, eikä heillä ollut oikein mahdollisuutta kehittyä aikuisiksi. Niinpä heidät hävitettiin viallisina. Viisi alkiota vaikuttivat terveiltä, joita voitaisiin siirtää kohtuun. Niinpä neljä alkiota pakastettiin ja yksi alkio siirrettiin kohtuonteloon raskauden toivossa. Hänen selvitymismahdollisuutensa ovat noin 1/3 eli 33 %. Toisin sanoen noin joka kolmas siirretty alkio, johtaa synnytykseen noin 9 kk myöhemmin. Loput menehtyvät jo alkiovaiheessa tai sikiöinä vähän myöhemmin. Entä ne neljä pakastettua alkiota? He jäävät odottamaan kohtaloaan, joka voi olla esimerkiksi siirtoyritys oman biologisen äidin kohtuun tai adoptio jollekin toiselle perheelle, joka ei voi saada omia lapsia. Tällaisia perheitä ovat esimerkiksi ns. sateenkaariperheet. Koeputkilapset Koeputkilapset ovat niitä muutaman solun lapsia, jotka syntyvät koeputkihedelmöityksen seurauksena petrimaljalla. Suurinta osaa koeputkilapsista ei siirretä koskaan kohtuun alkionkiinnittymisen (implantaatio) ja raskauden toivossa, vaan suurin osa koeputkilapsista joko tuhotaan tai pakastetaan. Osaa voidaan käyttää myös erilaisissa tutkimuksissa. Koeputkilapsi on lääketieteellisesti elävä ihmissukuun kuuluva yksilö eli ihmispersoona, tosin hyvin pieni ja hento sellainen, mutta kuitenkin ainutlaatuinen. Hänen elämällään on absoluuttinen arvo, koska hän on ihminen.  Katolinen vastaus Katolisen kirkon katekismus opettaa hedelmöityshoitoihin liittyen: "Akti, johon lapsen olemassaolo perustuu, ei olekaan enää akti, jossa kaksi persoonaa antaa itsensä toisilleen, vaan silloin ”alkion elämä ja identiteetti jätetään lääkärien ja biologien valtaan ja tekniikan ylivalta pääsee hallitsemaan ihmispersoonan alkuperää ja kohtaloa. Tällainen hallitsemissuhde on itsessään ristiriidassa sen arvokkuuden ja tasavertaisuuden kanssa, jonka tulee olla vanhemmille ja lapsille yhteistä.” (KKK, s. 572) "Lapsi ei ole mikään vanhemmille kuuluva oikeus vaan lahja. ”Avioliiton parhain lahja” on siis ihmispersoona. Lasta ei saa käsittää omaisuudeksi, mihin johtaisi väitetty ”oikeus lapseen”. Tällä alueella on ainoastaan lapsella varsinaisia oikeuksia: ”oikeus olla vanhempiensa aviollisen rakkauden erityisen aktin hedelmä ja oikeus tulla kunnioitetuksi persoonana sikiämisensä hetkestä alkaen”." (KKK, s. 572) Mikä ratkaisuksi? Halu saada lapsi tai lapsia on varmasti luonteeltaan hyvä, sillä Jumala kehottaa aviopareja lisääntymään. Mielestäni myös koeputkihedelmöityshoitoihin lähteneitä pareja voidaan sympatisoida tämän positiivisen lapsitoiveen takia, vaikka into onkin ehkä johtanut heidät katolisen moraalin kannalta ylilyöntiin, joka on kääntynyt heidän avioliittoansa sekä jälkeläistensä arvoa vastaan. Koeputkihedelmöityshoitojen seurauksena ei synny vain yhtä lasta, vaan useita lapsia, joista suuren osan elämä päättyy tämän hoidon seurauksena, mikä polkee ihmisarvoa. Tämä on järkyttävää, mutta mielestäni toivoa antaa se, että menehtyneiden lasten puolesta voi rukoilla päivittäin. Rukous kunnioittaa jokaisen hedelmöityksessä syntyneen lapsen elämän lahjaa, eikä jätä heitä yksin. Jos muistamme, että lapsi on lahja, eikä oikeutemme, voimme kanavoida halun hoitaa lasta ja uhrata aikaa hänelle myös esimerkiksi adoption kautta. Moni ryhtyy myös sijaiskodiksi, jotta voisi hoitaa jo syntyneitä lapsia, jos omia ei syystä taikka toisesta ilmaannu.  Photo by Guduru Ajay bhargav from Pexels
0 Kommentit
|
RSS-syöte